LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Metsätuhot vuonna 2017


Julkaistu:2018 
Julkaisu nro / vuosi:44/2018 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kustantaja:LUKE 
Sivumäärä:48 
Toimittajat:Seppo Nevalainen, Heikki Nuorteva ja Antti Pouttu (toim.) 

35.00 €

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus vuonna 2017 oli aavistuksen lisääntynyt vuoteen 2016 verrattuna, mutta vuosien 2009–2017 aikana pikemminkin vähentynyt. Muutokset vuosien välillä ovat yleensä vähäisiä. Tunnistetuista, metsikön laatua alentavista tuhoista olivat vuonna 2016 koko maan tasolla lisääntyneet selvimmin tervasroso ja versosurma, kun taas hirvi- ja myyrätuhot olivat keskimäärin hieman vähentyneet. Pohjois-Pohjanmaalla männystä mäntyyn leviävä tervasroso itiöi runsaasti, samoin väli-isäntää vaihtavaa tervasrosoa esiintyi runsaasti metsämaitikalla ja ketosilmäruoholla. Kuusensuopursuruostetta esiintyi paikoin runsaasti ja harmaakaristetta nuorissa mäntytaimikoissa. Versosurma rusketti nuoria versoja ja kehrääjäkoi vaivasi tuomia, pihlajia ja omenapuita. Kuusenkäpyjen siementen määrää ja itävyyttä alentavien käpyruosteiden itiöintiä tutkittiin eri kuusilajeilla sekä morfologisten että molekyylibiologisten menetelmien avulla. Kuusentuomiruosteen todettiin itiöivän säännöllisesti useiden kuusilajien kävyissä, metsäkuusen ollessa selvästi alttein laji. Kuusentuomiruostetta tavattiin ensimmäisen kerran serbiankuusen kävyissä. Kuusensuopursuruostetta havaittiin puolestaan ensimmäisen kerran engelmanninkuusen ja okakuusen kävyissä. Kuusenlatvojen kuivumista aiheuttivat useat sienilajit kuten kuusentuomiruoste, koukkulatvaisuutta aiheuttava Sirococcus conigenus ja versosurmaa aiheuttava surmakkasieni. Myös abioottisilla tekijöillä kuten ahavalla oli osuutensa latvakuivumisiin. Havainnot juurikäävän aiheuttamista nuorten kuusikoiden pahoista tyvilahoesiintymistä ovat lisääntyneet muun muassa Länsi- ja Keski-Suomessa. On odotettavissa, että kuusen viljelyalan lisääntyessä lahovikaiset kuusikot tulevat edelleen yleistymään Suomessa. Punavyökariste vaivaa edelleen männiköitä ja on yleistynyt etenkin Keski-Suomessa. Tauti ruskistaa ja tappaa vuotta vanhempia neulasia myös Pohjois-Suomessa aina Kittilän korkeudelle saakka. Punavyökariste yhdessä uusimpia neulasia tappavan harmaakaristeen kanssa voi panna mäntyjen kasvukyvyn koetukselle. Kirjanpainajan parveilun kannalta kevään 2017 lämpötilat olivat melko viileitä, alkukesästä keskinkertaisia ja etenkin loppukesällä suotuisia parveilulämpötiloja oli vähemmän kuin aiempina vuosina. Kirjanpainajakannat pysyttelivät feromoniseuranta-alueilla pääsääntöisesti edellisvuoden tasolla tai olivat jokin verran alempia. Vuoden 2010 myrskytuhojen seurauksena runsastunut kirjanpainajakanta on silti edelleen melko korkealla tasolla. Voimakkaan kuivuuden tai myrskytuhojen sattuessa riski laajempiin kirjanpainajatuhoihin on olemassa. Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vaaralliset metsätuholaiset havununna ja lehtinunna ovat voimistaneet kantojaan Suomessa. Simulaatiomalleihin perustuvien ennusteiden mukaan ko. perhoslajien pohjoisrajan on ennustettu siirtyvän useita satoja kilometrejä pohjoisemmaksi ilmaston lämmetessä. Ennustettua tuhoriskiä voidaan pienentää suosimalla lehtipuusekoitusta havupuumetsiköissä ja harventamalla puusto ajallaan. Tähtikudospistiäisen aiheuttamat männiköiden tuhot Yyterissä ovat levinneet hieman, mutta pistiäistoukkien ja -munien loiset hidastavat tuhojen etenemistä. Sahapistiäistoukat ovat syöneet saarnenlehtiä paljaaksi Järvenpäässä ja Lohjalla. Tomostethus nigritus -pistiäinen on paljastumassa todennäköisimmäksi syylliseksi isojenkin saarnipuiden lehtien menetykseen. Lehtotikkukoi on käärinyt rullalle vaahteranlehtiä. Aitokeräkärsäkkäät ovat vahingoittaneet kuusen taimia. Pirkanmaalla tehtiin vieraslajihavaintoja uudesta käpytuholaisesta, Leptoglossus occidentalis -palleluteesta. Vuonna 2017 Metsäkeskuksen arvioimia yksityismaiden hirvituhoja oli noin 2 500 hehtaarin alalla ja korvauksia maksettiin 1,4 miljoonaa euroa. Suurimmat arvioidut vahinkopinta-alat olivat Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Suhteellisesti eniten vahingot kasvoivat Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. VMI:ssä havaitut hirvituhot ovat huomattavasti korvattavia suurempia. Hirvivahinkojen kasvu jatkuu lähivuosina, ellei hirvikannan kasvua saada leikattua. Myyrien aiheuttamat tuhot taimikoissa pysyivät vuonna 2017 melko maltillisella tasolla. Myyräkantojen romahdettua myös myyräkuumeeseen sairastuneiden määrä oli THL:n mukaan selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Pelto- ja metsämyyräkantojen odotetaan kuitenkin kasvavan. Talven 2017–2018 taimituhoriskit ovat suurimmillaan pohjoisen ja läntisen Keski-Suomen alueella.


Takaisin