LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2017


Julkaistu:2018 
Julkaisu nro / vuosi:68/2018 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kustantaja:LUKE 
Sivumäärä:39 
Tekijät:Niva, Teuvo; Salonen, Erno; Raineva, Sari; Savikko, Ari; Vaajala, Markku 

35.00 €

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2017 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 165 tonnia (1,5 kg/ha) vuonna 2017. Kotitarvekalastajien saalis oli 43 % ja kaupallisten kalastajien osuus 36 % kokonaissaaliista. Siikasaalis kasvoi 95 tonniiin, joka on lähes 60 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen saalis oli 20 tonnia, josta taimensaalis oli vajaa 15 tonnia, nieriäsaalis 3,5 tonnia ja harmaanieriäsaalis enää 1,6 tonnia. Muikkusaalis, noin 12 tonnia, oli samalla tasolla jo neljättä vuotta peräkkäin. Verkkokalastuksella saatiin 78 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 86 % ja taimensaaliista 62 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ra-vintoa. Muikkuvuosiluokka 2017 oli kohtalainen. Taimennäytteistä noin puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti vuonna 2017. Harmaanieriä- ja järvilohinäytteissä oli huomattavasti vähemmän loisia kuin rauduissa ja taimenissa. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä siikanäytteissä alettiin tutkia vuonna 2017. Haukimatoa vaikutti olevan eniten tiheäsiivilähampaisissa riikasiioissa ja enenevässä määrin järven pohjoisimmissa osissa. Noin 300 siian tarkastus nahattomista siikafileistä osoitti, että myös pohjasiioissa haukimatoa esiintyy, ja sitä on myös järven keski- ja eteläosissakin. Kaikkiaan tarkastetuista siikafileistä kuitenkin vain 5 % oli reilusti loisittuja vuonna 2017. Vuosiluokan 2009 jälkeen istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on laskenut alle 20 %:n tasolle vuosiluokissa 2014 ja 2015, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu parani kaikissa ikäryhmissä vuosina 2015-2017. Taimenen kasvu pysyi lähes edellisvuosien tasolla, heikentyen silti hieman vanhemmissa ikäryhmissä. Nieriän kasvu taas on heikentynyt vuosina 2016-2017.


Takaisin